All Posts By

sertthe

Sateenkaarivähemmistön vähemmistö kokee olevansa näkymätön

By Yleinen

Nuorten toimintakeskus Hapessa järjestettiin 26.6. Sateenkaarivähemmistön vähemmistössä – moniperusteisesti syrjittyjen haasteet ja vahvuudet -paneeli. Paneelin järjesti Setan nuorisotoimikunta. Panelisteina toimivat Setan nuorisotyön koordinaattori Lotte Telakivi, Voimaa seksuaalisuudesta -hanketyöntekijä Jaana Tiiri sekä ihmisoikeusaktivistit Eeli Kytömäki, Julianna Brandt ja Havu Härmä. Paneelin juonsi Setan nuorisotoimikunnan varapuheenjohtaja Valo Inkinen

Juontaja Inkinen aloitti paneelin turvallisen tilan periaatteilla, joihin kuuluivat esimerkiksi se, että kaikille panelisteille tulee antaa tilaa keskustella ja kertoa oma mielipiteensä. Koska moniperusteinen syrjintä on aiheena monimutkainen, käytiin alussa myös keskustelu siitä, mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Panelistit puhuivat omista kokemuksistaan liittyen moniperusteiseen syrjintään. Brandt kertoi syrjinnän ilmenevän usein näkymättömyytenä, mistä muut panelistit olivat samaa mieltä. Panelistit kertoivat kokevansa usein olevansa myös vähemmistöryhmien normien ulkopuolella. Esimerkiksi Kytömäki kertoi, että ei koe istuvansa trans-oletuksiin, mikä lisää Brandtin mainitsemaa näkytättömyyden tunnetta. Tiiri kertoi vammaisten seksuaalisuuteen ja sukupuolen kokemukseen liittyvistä oletuksista. “Meidän kaapissamme on portaat, joten emme pääse kaappiin sisään emmekä ulos sieltä”, Tiiri sanoi.

Paneelissa nousi esille myös moniperusteisesti syrjityn mahdollisesti kokema taakkana olo. Härmä kertoi, kuinka identiteeteistä kyetään usein huomioimaan kerralla vain yhtä, johon Brandt lisäsi kokemuksensa siitä, että on itse “liikaa”. Härmä puhuikin kokemuksestaan sukupuolettomana endometrioosin sairastajana. Esiin nousi esimerkiksi se, kuinka häntä kohdellaan terveydenhuollossa sukupuolettomuutensa takia eri tavoin kuin muita esimerkiksi ehkäisystä ja lapsettomuudesta keskustellessa.

Moniperusteinen syrjintä oli panelistien mukaan harmillisen yleistä jopa sateenkaariyhteisössä. Tiiri kertoi kokevansa yhdistysten pesevän kätensä ristiin menevistä ongelmista, kuten esteettömyyden tarpeesta sateenkaariyhteisön tapahtumissa, esimerkiksi Pride-kulkueessa. Hänen mukaansa sateenkaariyhteisö siirtää vastuun helposti vammaisyhteisölle ja vammaisyhteisö sateenkaariyhteisölle. Telakivi lisää, että on aina tärkeää muistaa, ettei esteellisten rakennusten muuttamisen tarve ole esteettömyyttä tarvitsevan syy.

Paneelin lopussa Härmä sanoi vielä: “Kun ruusu kuihtuu, hoida liljaa, kun marginaali puhuu, ole hiljaa.”

METRO HOP-ON HOP-OFF: LÄNSI

By Yleinen

Koe kulttuuria Kaapelitehtaalla

Ruoholahteen eksyessään voi piipahtaa käymään Kaapelitehtaan Suomen valokuvataiteen museoon. Aikanaan Suomen suurimmaksi rakennukseksi valmistunut Kaapelitehdas toimii nykyään kulttuurikeskuksena ja sen tiloihin sisältyy mm. eri museoita, ravintola, taidekouluja sekä tanssiteattereita. Vierailimme valokuvataiteen museossa, joka on yksi rakennuksen kolmesta museosta.

Vuonna 1969 perustettu taidemuseo sijaitseen noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Ruoholahden metroasemalta ja näytteillä on suomalaista sekä ulkomaalaista valokuvataidetta vuosien varrelta. Museon valokuvakokoelma on kuitenkin suomalaispainotteinen ja keskittyy 1900-luvun teoksiin.

Hinta: Normaali pääsymaksu 10 €, alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy

Sijainti metroasemalta: Noin 900 m kävelymatka

 

Katarina Kekkonen

Lähde luonnon helmaan Lauttasaaressa

Lauttasaari tarjoaa vierailijalleen maistiaisen saaristoelämää. Parin kilometrin päässä Lauttasaaren metroasemalta alkaa Lauttasaaren ulkopuisto ja kun matkaa jatkaa rantaan saakka, on mahdollista kokea ulkopuiston helmi, Sisä-Hatun saari.

Rantavesi on pitkälle matalaa, joten rannan lähellä oleville saarille on mahdollista kahlata. Kun vesi on erityisen matalalla, voi saarille päästä jopa jalkojaan kastelematta. Matka saarelle on hauska kokemus ja kontrasti meritunnelman ja kaukana vasemmalla näkyvien kerrostalojen välillä on epätodellisen tuntuinen. Saarilla voi nauttia merituulesta ja luonnon tunnelmasta vaikka piknikin merkeissä!

Hinta: Ilmainen!

Sijainti metroasemalta: Parin kilometrin kävely- tai pyörämatka

 

Kuva: Selma af Schultén

Teksti: Henna Sertti

Tunne taiteen taika WeeGee-talossa

Tapiola on 1950-luvulla rakennettu kaupunginosa. Kun metroasemalta pääsee ulos maisema koostuu korkeista tiilillä päällystetyistä taloista. Hetken Tapiola saattaa näyttää tylsältä ja tavanoimaiselta, mutta Tapiolasta löytyy paljonkin tekemistä. Espoon Kulttuurikeskuksen, kirkkojen ja Kino Tapiolan lisäksi voi vierailla Suomen suurimmassa näyttelykeskuksessa WeeGee-talossa. WeeGee-talossa toimii yhteensä 4 eri museota.

Yksi näistä museoista on EMMA (Espoon modernin taiteen museo), jossa kävimme vierailemassa. Tällä hetkellä museossa on mm. Jonathan Meesen, Daniel Richterin ja Tal R:n näyttely “The Men Who Fell from Earth”. Näyttely käsittelee mm. ilmastokriisiä, polarisaatiota sekä materialismia.

Kuvassa näkyy 60-luvulla suunniteltu Futuro-talo. Matti Suurosen suunnittelemia Futuro-taloja valmistettiin n. sata, Suomessa niitä on säilynyt viisi. WeeGee-talo itsessään on arkkitehtuurinen helmi ja sopii täydellisesti näyttelykeskukseksi.

Hinta: Ilmainen alle 18-vuotiaille sekä 70 vuotta täyttäneille, aikuisille 12/10€

Sijainti metroasemalta: Noin 900 metrin kävelymatka

 

Kuva: Katarina Kekkonen

Teksti: Selma af Schultén

Uhmaa uupumusta Urheilupuistossa

Mikäli rannalla auringossa loikoilu tai terasseilla kärventyminen kyllästyttää, voi kesäisin sporttisen tekemisen puutteessa suunnata kohti Urheilupuiston kuntokonttia Espoossa. Vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä Urheilupuiston metroasemalta sijaitseva kuntokeskus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden ulkona treenaamiseen.

Kuntokonttia ympäröi valikoima eri lihaskuntoa harjoittavia treenauslaitteita sekä cross training -teline. Kontti itsessään sisältää lisää treenauslaitteistoa laajentaen alueen treenimahdollisuuksia. Ulkokuntosali on urheilukentän reunalla mahdollistaen myös aerobisen kestävyysharjoittelun sekä pallopelien pelaamisen. Tapiolan kuntokontin sisätilat ovat avoinna kesäkauden ajan urheilupuiston aikataulujen mukaisesti ja niiden käyttö on yleisölle vapaata.

Hinta: Ilmainen!

Sijainti metroasemalta: Noin 500 metrin kävelymatka

 

Kuva: Aada Mannerheimo

Teksti: Katarina Kekkonen

Printtaa projektisi Ompun Pajassa

Matinkylän metroasema on metroradan pääteasema ja sijaitsee Ison Omenan kauppakeskuksessa. Nousemalla liukuportaat maanalaiselta metrolaiturilta ylös aina kolmanteen kerrokseen pääsee Ison Omenan kirjastoon, joka tarjoaa asiakkailleen kirjojen lisäksi monenlaisia muitakin palveluja, kuten Pajan.

Paja on toiminnallinen työskentelytila, josta löytyy muun muassa 3D-tulostimia, vinyylileikkuri, ompelukoneita, kasvien vaihtopiste sekä puutyöverstas. Kaikkien laitteiden käyttö on maksutonta, minkä lisäksi Pajan henkilökunta opastaa niiden käytössä. Tila on aktiivisessa käytössä ja siellä voi toteuttaa laajasti erilaisia luovia projekteja!

Hinta: Ilmainen!

Sijainti metroasemalta: Ison Omenan kauppakeskuksessa, samassa rakennuksessa metroaseman kanssa.

 

Kuva: Selma af Schultén

Teksti: Henna Sertti

Girls Film! ー elokuvia ja tyttövoimaa

By Yleinen

Me Signaalimedian kesätoimittajat Henna ja Selma kävimme vierailemassa elokuvayhdistys Euphoria Borealis ry:n Girls Film! -elokuvatyöpajassa. Viikon mittaisessa työpajassa nuoret pääsevät tutustumaan elokuvan tekemiseen. Kolmatta kertaa järjestettävä työpaja on suunnattu tytöille ja muunsukupuolisille. Tänä vuonna työpajaan osallistuu 23 iältään 13-17-vuotiasta nuorta. Työpaja huipentuu perjantaina lyhytelokuvien ensi-iltaan teatteri Orionissa.

Haastattelemamme 15-16-vuotiaat Emilia, Sofia, Tepa ja Simone kertovat lähteneensä hakemaan työpajasta uusia kavereita, teknisiä taitoja kuten kameran käyttöä sekä elokuvan teossa kehittymistä. Nuoret tekevät viikon aikana lyhytelokuvat alusta loppuun käsikirjoituksesta aina editointiin saakka. Työpajassa on käynyt myös ammattilasvieraita, kuten ohjaaja Miia Tervo ja käsikirjoittaja Hannaleena Hauru. Nuoret kertovat ammattilaisvieraiden kirkastaneen kuvaa Suomen elokuva-alan mahdollisuuksista.

Työpajan tuottaja Riitta Ryhtä kertoo oppineensa projektia tehdessään uutta myös itse. “Nuorten tavasta työskennellä oppii rohkeutta myös omaan tekemiseen”, hän kertoo. Ryhtä kertoo pitävänsä työpajan innostuneista ja rohkeista nuorista ja toivoo, että työpaja tarjoaa heille turvallisen ja vapaan ympäristön uuden oppimiselle ja oman luovuuden kehittymiselle.

Pääsimme seuraamaan Emilian, Sofian, Tepan ja Simonen kuvauspäivää, joka alkoi aurinkoisessa Suvilahdessa. Kameran ja muiden laitteiden käyttö oli nuorille tuttua jo edellisen päivän kuvauskoulutuksen pohjalta. Ryhmän elokuva käsittelee kasvua ja itsenäistymistä sekä niihin liittyviä tunteita. Näitä symboloidaan kekseliäästi Barbie-nuken avulla.

Haastattelemiemme nuorten mukaan on kivaa, että Girls Film! -työpaja on suunnattu erityisesti tytöille mutta heitä ei olisi erityisesti haitannut, jos mukana olisi ollut poikia. Nuoret kokevat, että elokuva-alan ollessa miesvaltainen on tarpeellista, että nuorille tytöille kohdistetaan oma elokuvatyöpaja. Työpajan aikana keskustelunaiheeksi on myös noussut naisten asema elokuvissa ja rooleissa, minkä käsittelyä on helpottanut samaistuttava ympäristö.

Nuoret kertovat, että myös tulevaisuus elokuvien parissa kiinnostaa heitä, toisia harrastuksen, toisia ammatin kautta. Myös Ryhtä kertoo työpajan toimivan hyvänä ensimmäisenä sykäisynä kohti elokuva-alaa. Ryhtä uskoo, että tulevaisuudessa elokuva-alan tasa-arvo-ongelmia saadaan ratkaistua.

“Toivottavasti sitten, kun nuoret siirtyvät ammattimaailmaan, tilanne on fifty-fifty”, Ryhtä sanoo elokuva-alan sukupuolijakaumasta tulevaisuudessa.

Teksti: Henna Sertti

Kuvat: Selma af Schultén

n/a