All Posts By

sirkini

Anna Puu: “Nää on mun unelmasynttärit!”

By Yleinen

Lauantai 30.11.2019 oli se päivä, kun Hartwall Arenalla vietettiin Anna Puun 10-vuotissyntymäpäiviä. Tämä keikka oli erittäin tunnelmallinen ja intiimi siitä huolimatta, että se oli yhdellä Suomen suurimmista keikkapaikoista. Anna onnistui olemaan enemmän läsnä suurella areenalla esiintyessään kuin moni artisti pienillä klubikeikoilla. Tämä jos jokin on arvostettavaa. Nostan siis hattua jo tästä Anna Puulle.

Hartwall Arenan käytävillä oli tuttuun tapaan fanituotemyyntipöytiä, joissa paraatipaikalla ei olleetkaan paidat vaan kirjat. Anna Puu julkaisi tänä syksynä juhlavuotensa kunniaksi myös elämäkertakirjan, jossa kertoo avoimesti nuoruudestaan ja uransa eri vaiheista. Myynnissä oli myös tottakai paitoja. Paitojen mallikappaleet olivat esillä pöydän takana olevalla seinustalla ja myyntikappaleet seinän edustalla olevalla penkillä. Keikkaa katsomaan tulleilla faneilla ei siis ollut mahdollisuutta päästä hypistelemään paitoja yhtä helposti kuin tavallisesti myyntipisteillä. Nyt heillä oli mahdollisuus hypistellä Minä olen Anna Puu -kirjaa. Tämä oli mielestäni fiksu päätös järjestää tuotteet näin. Kirja on osattu kirjoittaa todella mielenkiintoisesti ja toivonkin, että se sai lisähuomiota tällä tavoin ja nekin kuulijat jotka ei sitä vielä ole lukeneet tai kuunnelleet äänikirjana ostivat sen tai laittoivat joululahjalistalle. 

 

Anna Puun keikoilla on nähty vuoden 2018 Flow-festivaalista asti lavalla jättimäisiä kuita. Tällä keikalla niitä ei kuitenkaan nähty, vaikka keikan nimi oli THE INTERGALACTIC LOVE ODYSSEY 2.0 eli siitä olisi voinut olettaa, että vähintään saman verran löytyisi kuita lavalta ja Anna tulisi lavalle jälleen kuun sisästä. Aluksi oli hämmentävää, ettei näin ollutkaan. Kokonaan kuu-teemaa ei oltu kuitenkaan unohdettu tai vanhoja kuita jätetty varastoon, sillä lämppärinä toimineella DJ Twinz of Evilillä oli DJ-pöydän suojana yksi Anna Puun keikoilta tutuista kuista. Myös illan DJ-duo oli pukeutunut pukukoodin mukaan, joka yhdisti heidän esitystään vielä enemmän tähän illan päähetkeen. 

Permannolle saapuessa silmiin pisti heti huomattavasti Anna Puuta korkeammalle soittamaan aseteltu bändi. Tällä sai huomion kiinnittymään keikalla illan tähteen. Silti bändikään ei jäänyt täysin huomiotta, he olivat näkyvissä, heidät esiteltiin ja he tulivat kumartamaan lopussa yhdessä Anna Puun kanssa lavan alaosaan. Kun Anna esitteli bändiään arvostus huokui puheesta. He ovat taitavia muusikoita jokainen. Bändin lisäksi lavalla nähtiin jousisoittajia osassa kappaleista. Tämä oli hieno lisä kappaleisiin. 

 

Keikalla oli selkeä teema. THE INTERGALACTIC LOVE ODYSSEY 2.0 -nimeä kantava keikka oli avaruusteemainen. Myös pukukoodiksi oli annettu avaruus ja sille luotiin myös oma hashtag, #ILOlooks. Oli ilo nähdä miten hyvin yleisö oli pukeutunut teeman mukaan ja Anna itsekin kiitteli yleisöä tästä. Asuissa oli glitteriä, avaruuskuoseja, foliopeitteitä ja tottakai, foliohattuja. 

 

Keikalla oli mukana kaksi tanssijaa. Laurana ja Jasmirina esitellyt tanssijat olivat tietenkin myös teeman mukaan pukeutuneet, he olivat kuin avaruusolioita puvussaan ja maskissaan. He olivat mukana osassa kappaleissa, aina kun heille oli luonnollinen paikka. Tanssijoiden roolit erityisesti Siiamilaiset Kaksoset, Oispa Sulla Tyttöystävä ja Lumi kappaleissa jäi mieleen. Siiamilaisissa kaksosissa heitä yhdisti pitkä hopea nauha, mikä korosti laulun sanomaa hyvin. Oispa Sulla Tyttöystävä-kappaleessa, kun lauletaan “Pysyn toisella puolella lattiaa, tanssin kuin et oisi olemassakaan” kohdassa toinen tanssijoista tanssi Annan kanssa samaa koreografiaa ja toinen katseli toiselta puolelta lavaa tanssia. Lumi on Gasellit-yhtyeen kappale, jossa Anna Puu feattaa. Anna on kuitenkin esittänyt sitä ahkerasti omilla keikoillaan myös. Gasellit eivät tällä kertaa päässeet mukaan keikalle esittämään sitä, sillä olivat samaan aikaan Joensuun Kerubissa itse keikalla. Anna Puu halusi kuitenkin välittää tunnelman biisin ajalta Gaselleille ja tanssijoiden rooli tässä olikin kuvata se. He kuvasivat sitä samalla kun tanssivat taidokkaasti. Se ei kuitenkaan koskaan selvinnyt saiko Gasellit terveisiä.

He eivät kuitenkaan olleet vain tanssijoita. He olivat myös ne, jotka esimerkiksi toivat ja hakivat Anna Puulta kitarat. Tavallisesti tämän olisi tehnyt kuka tahansa arkivaatteissa ollut lavamanageri tms., mutta kun teeman mukaan pukeutuneet tanssijat tekivät tämän se sopi täydellisesti illan visuaaliseen ilmeeseen.

 

Visuaalisuus keikalla oli erilaisessa roolissa kuin viime aikoina on totuttu artistin keikoilla näkemään. Ei ollut niitä tutuksi tulleita kuita lavalla, vaan screeniltä tuli avaruus tehosteet. Katossa lavan keskiosassa oli myös jättimäinen iso pallo, jota ympyröi valot. Se muistutti hieman aurinkoa, mutta keikan loppuvaiheille asti oli hieman epäselvää, mikä sen rooli todella oli. Keikan lopussa se laskeutui alemmas ja sai punaisen värin. Lavalla oli myös catwalk-osa, jonka päädyssä oli suuret ympyrän muotoiseen kehikkoon asetetut valot. Nämä laskeutuivat keikan keskivaiheessa kun Anna esiintyi vain siellä tuomaan lisää tunnelmaa. Visuaalisuus korostuikin siis asuissa ja screenillä näkyvissä visuaaleissa. Tämä lisäsi keikan intiimiyttä, huomio keskittyi jälleen tämän ansiosta olennaiseen, Anna Puuhun ja hänen musiikkiinsa.

 

Keikalla kuultiin juhlavuoden kunniaksi jokaiselta Anna Puun albumilta hittejä sekä muutama kappale, jossa Anna on käynyt feattaamassa. Keikka rakentui selkeisiin osiin, alussa tuli kappaleita uusimmalta levyltä, sitten tuli kappaleita pääasiassa Antaudun ja Rakkaudella, Anna Puu -albumeilta. Ennen C’est la vie -kappaletta Anna vaihtoi asunsa kauniiseen kukin koristeltuun mekkoon, joka tuki hyvin hänen alkuaikojensa tyyliä. Tässä vaiheessa tulikin siis kappaleita hänen uransa alkuajoilta. Tämän vaiheen jälkeen oli jälleen aika vaihtaa asua ja siirryttiinkin uudempiin, menevämpiin kappaleisiin. Muutaman uudemman kappaleen jälkeen päästiinkin osioon, joka tuntuu kuuluvan osaksi Hartwall Arena-keikkaa. Lähes jokaisella siellä järjestetyllä keikalla, jolla olen ollut on hieman puolivälin jälkeen tullut lavalle vierailevia artisteja. Tällä kertaa lavalla nähtiin Elastinen ja Asa. Keikalla vieraili myös Anna Puun “A-tiimiin” hänen uransa alusta asti kuulunut Knipi. Anna ja Knipi esittivät kauniin, akustisen version Mestaripiirros -kappaleesta yhdessä. Keikan viimeisinä kuultiin jälleen kappaleita parilta viime vuodelta, mutta encorena toimi ensimmäiseltä levyltä tuttu Kaunis päivä. Pääasiassa olikin siis uusimmat kappaleet, mutta vanhemmat eivät suinkaan olleet jääneet unholaan.

Kuten jo alussa mainitsin, Anna oli tällä keikalla todella läsnä ja otti kontaktia yleisöön, ei yrittänyt olla mitään muuta kuin todella on. Esimerkiksi Ota minut tälläisenä kuin oon jälkeen hän bongasi yleisöstä tutun kyltin ja pyysi järjestyksenvalvojaa antamaan sen hänelle. “Mulla on pari todella hullua fania, tai ei ne oo ees faneja. Me vaan ollaan melkein jo kavereita… tai ollaan me ystäviä ainakin ja mä joskus heitin keikalla tän. Mä oon väsännyt tän Nashvillessä, tän kyltin. Pizza Hutin kannen taakse ja sitten tää oli tossa musavideolla kun mä liftasin pääskysmekko päällä laitumilla. Ja mä sitten toin sen Suomeen ja heitin jollain keikalla yleisöön. Ja nää kaks kuuhullua täällä on säästänyt sen, ihan jäätävää! Tieks sä mitä teijän pitää tytöt tehdä? Ei, ei missään nimessä pidä repii sitä, vaan se pitää laittaa kultareunuksiin.” kuului pitkä ja liikuttava välispiikki. Anna todella arvostaa kuuntelijoitaan. Tähän spiikkiin hän sai hyvin yhdistettyä kuulijoiden huomioimisen, biisin tekemisestä kertomisen ja johdattamisen seuraavaan biisiin. Tämä jos jokin on ammattitaitoista. 

Joka kerta kun Anna puhui faneistaan, bändikavereistaan tai taustatiimistään, puheesta huokui rakkaus ja arvostus. Erityisen suloista oli kun hän kiitti avopuolisoaan Jukka Immosta, sanoin “Immosen Jukka, mä rakastan sua niin töissä kun kotona”. Anna pyysi kahdesti keikan aikana saada nähdä yleisönsä ja saikin areenalle valot päälle. Niin artisti kuin yleisökin oli rentoutunut ja nautti tästä ainutlaatuisesta keikasta. Yleisö taputti, tanssi, lauloi ja näytti kännykän taskulampuin valoa, merkistä ja oma-aloitteisesti. 

Anna todella nautti esiintymisestä ja näyttikin monessa hetkessä niin onnelliselta, että meinaisi ruveta itkemään. Hän kuunteli mitä yleisöllä oli asiana, kun yleisöstä huudettiin “v*ittu ku sä oot kova” Anna alkaa nauraa lavalla. Hän ei pitänyt itsestäänselvyytenä, että oli saanut oman keikan Hartwall Arenalle vaan arvostaa tätä hetkeä ja on onnessaan voidessaan vetää yhteislaulua suurella areenalla.

Summa summarum keikka oli erittäin onnistunut. Lähes loppuunmyyty Hartwall Arena tuntui nauttivan todella keikasta. Arenalla oli vain muutamia hajapaikkoja yläkatsomossa vapaana, permanto ja alakatsomot oli loppuunmyytyjä. Lisäksi pisteet keikalle vielä siitä, että siellä ei nähty konfettitykkejä ampumassa paperisilppua, tämä on ympäristön puolesta hieno teko.

 

 

Keikalla kuultiin seuraavat kappaleet:

  1. Keho Puhuu 
  2. Tarviin Vielä Yhden Yön Aikaa 
  3. Siiamilaiset Kaksoset 
  4. Matkalla 
  5. Oispa Sulla Tyttöystävä
  6. Nuori Loiri 
  7. Aika 
  8. Kolme Pientä Sanaa
  9. Kohta Vapaita
  10. C’est La Vie
  11. Linnuton Puu 
  12. Sinä Olet Minä 

13.Mestaripiirros 

  1. Ei Sinusta 
  2. Säännöt Rakkaudelle
  3. Ota Minut Tälläisenä Kuin Oon 
  4. Kultareunukset 
  5. Ethän Unohda 
  6. Ajolaulu
  7. Kesä99 (Elastinen feat Anna Puu)
  8. Taulu (Asa feat Anna Puu)
  9. Lumi (Gasellit feat Anna Puu)
  10. Nälkäinen Sydän 
  11. Taikaa 
  12. Me Ollaan Runo 
  13. Kaunis Päivä

Teksti: Nita Sirkiä

Kuvat: Ronja Uimonen

Provinssissa suurempi yleisö kuin koskaan ennen!

By Yleinen

Kesäkuun lopussa Seinäjoen Törnävänsaaren valtasi Suomen suurimpiin festareihin kuuluva Provinssi.  Provinssissa esiintyi laajalti niin kotimaisia kuin ulkomaisia isoja sekä pienempiä nimiä eri genreistä. 

Festarin toisena päivänä tapahtuma rikkoi omat kävijäennätyksensä, siellä oli huikeat 28 000 kävijää. Myös muina päivinä kävijöitä riitti, sillä yhteensä viikonlopun aikana provinssi veti 73 000 kävijää.  

Tapahtuman kohokohtia oli ehdottomasti keikat, etenkin viimeisen illan päätöskeikalla, kun esiintyi JVG oli erityisen yhteisöllinen  tunnelma ja yhteislaulu raikasi. Ulkomaisista esiintyjistä erityisesti Macklemore festivaalien ensimmäiseltä päivältä otti yleisön haltuun esimerkiksi keikan alkupuolella olleen välispiikin aikana, jossa hän kertoi työskennelleensä nuorena Subwayssa ja pyysi yleisöstä jotakuta antamaan hänelle lainaan Subway-päähineen, joita alueella jaettiin, ja esiintyi se päässä.

Muita mainitsemisen arvoisia keikkoja oli esimerkiksi Chisun uudenlainen show. Chisu on muokannut liveään tänä kesänä samalla kuin uudisti musiikillista tyyliäänkin. Nykyään hänen kanssaan lavalla on bändin sijasta kaksi tanssijaa, Jori Sjöroos ja Alpo Nummelin. Tämä on myös hieno askel eteenpäin tasa-arvoisen yhteiskunnan luomiseen, vähäpukeisten naistanssijoiden sijasta lavalla onkin miestanssijat joidenka ulkonäköä ei oltu seksualisoitu turhaan. 

Pienemmistä nimistä Sini Yaseminin ja Youngheartedin keikat vakuuttivat erityisesti. Molempien keikoilla oli lavan alue aivan täynnä, Youngheartedin keikalta jäi jopa todella moni ulkopuolelle, sillä alueen yleisökapasiteetti oli rajallinen. Molemmissa yhteislaulut raikasi etenkin hittien aikana. Sini Yaseminin keikalla nähtiin myös Sinin keikoilta jo tutuksi tullut moshpit johon artisti itsekin osallistui. Younghearted puolestaan esiintyi Amphitheatre by Soundi -lavalla, jossa oli istumapaikat yleisölle. Keikan alussa yleisö istuikin paikoillaan nauttimassa musiikista, mutta keikan loppua kohden lavan edusta olikin täyttynyt ja siinä istui ja tanssi yleisöä.

Järjestelyt toimi tapahtumassa myös erittäin hyvin, porteilla ei ovien aukeamisen aikaan ollut turhan pitkiä jonoja ja ne etenivät hyvää vauhtia, turvatarkastukset tehtiin huolellisesti, mutta ripeästi. Alueella oli myös paljon erilaisia ruokailuvaihtoehtoja ja löytyi runsaasti vaihtoehtoja esimerkiksi myös vegaaneille ja muille erityisruokavalioille. Alueella oli myös paljolti “hengailutilaa” eli paikkoja joihin pystyi jäämään vain oleskelemaan ystävien kanssa, nauttia ulkoilmasta ja taustalla soivista keikoista. 

Provinssi oli panostanut esiintyjiin, mutta myös aluetaiteeseen oli panostettu. Siitä vastasi Provinssin oma taidetiimi, tolkkupaja, starttipaja, preppaamo-hanke, Samba Tropical ry, SPV C-tytöt 05-06, Ilmajoen ja Lapuan etsivät nuorisotyöt sekä laaja vapaaehtoistiimi. 

Provinssi oli ottanut mukaan toimintaansa myös Seinäjoen kaupungin Hyvinpitely-kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on jakaa ystävällisiä eleitä ja positiivista mieltä toisille erilaisin teoin. Tapahtuman aikana kun päivitti someensa, siitä miten oli hyvinpidellyt jotakuta tai tullut hyvinpidellyksi saattoi Provinssi korottaa lipun VIP-lipuksi. Provinssi oli mukana myös Youropen Take A Stand-kampanjassa, jossa otetaan kantaa yhdenvertaisuuden puolesta. Näitä tarkastellessa ei jää epäselväksi tapahtuman arvot. 

Muita Provinssin yhteistyökumppaneita oli esimerkiksi Subway, Lapin Kulta, Viking Line ja Ideapark. Ne olivat kaikki näkyvässä osassa tapahtumaa; Subway oli tuonut ravintolan tapahtumaan, osa alueen anniskelualueista oli Lapin Kullan sponsoroimia, Viking Line oli tuonut ilmaisia polkuveneitä alueelle ja Ideaparkilla oli VIP-alueella korkea rakennelma, josta näki hyvin päälavan keikat aitiopaikalta.

Signaalimedia pääsi myös tekemään haastatteluja tapahtumassa:

https://www.youtube.com/watch?v=Oz2n59Ek67w&t=15s

 

https://www.youtube.com/watch?v=V9Z9MjGTA-A

https://www.youtube.com/watch?v=PHIwRBBKtBg&t=28s

https://www.youtube.com/watch?v=WZVGBWuyQys

https://www.youtube.com/watch?v=R90knZaCpF4

https://www.youtube.com/watch?v=VqgDlDghcFc&t=40s

https://www.youtube.com/watch?v=ZVqdyk8vdYA&t=66s

Kuvia tapahtumasta löytää esimerkiksi Facebook-sivuiltamme.

 

Teksti, kuvat & haastattelut: Nita Sirkiä

ALL DAY ON! 10.-11.5.2019

By Yleinen

Signaalimedialta oli viime viikonloppuna kolme nuorta, Melissa, Nita ja Ronja, toimittamassa ALL DAY ON! -tapahtumassa. ALL DAY ON! oli ensimmäistä kertaa järjestettävä kevätfestari, joka järjestettiin Gasellit-yhtyeen 10-vuotisjuhlan sekä Pyhimys & Saimaa kokoonpanon levynjulkaisukeikan kunniaksi. Näiden lisäksi festareilla esiintyi runsaasti muita ALL DAY ohjelmatoimiston artisteja, kuten SOFA, HENRIK!, Kube, Bizi, Kauriinmetsästäjät, Pesso ja D.R.E.A.M.

https://www.youtube.com/watch?v=t0rwLhruQrI

Tässä tekstissä keskitymme pääasiassa muutamaan keikkaan ja tapahtuman yleistunnelmaan.

Yleistunnelmasta voisinkin heti mainita sen, että sää ei ollut tapahtuman puolella, sillä viikonlopun ajan satoi vettä, etenkin lauantaina vettä tuli koko illan. Kuten lähes kaikilla muillakin festareilla, näillä oli sääntö, ettei tapahtumaan saa tuoda sateenvarjoja eli tänne oli varauduttava sadetakilla sekä esimerkiksi kaupan kertakäyttösadetakkeja näkyi paljon.  Sateesta huolimatta tapahtumassa oli mielestäni hyvä tunnelma ja ihmiset tuntuivat viihtyvän. Selkeästi huomasi ihmisten pukeutumisessa kummankin päivän pääesiintyjän fanituotteita, perjantaina Gasellien ja lauantaina Pyhimyksen. Tapahtuman keikat olivat viidellä lavalla, joista neljä oli sisätiloissa ja yksi ulkona, mutta sekin festariteltan alla niin ei tarvinnut kastua sateessa. Tapahtumassa oli myös tehty oivaltava päätös, jossa välimusiikit oli paljolti myös ALL DAYn artistien biisejä. Hyvää markkinointia siis heille tässäkin yhteydessä.

Perjantaina pääesiintyjänä toimi Gasellit, jotka juhli tapahtumassa siis 10-vuotista uraansa. Gasellien keikka alkoi näyttävästi. Ensin heidän DJ MusaJusa tuli lavalle, meni oman pöytänsä taakse ja laittoi pyörimään musiikkia sekä taustascreenille videon, jossa näkyi pätkiä bändin uran varrelta. Noin minuutti tästä lavalle ajoi auto. Kyseessä oli bändin vanhana keikka-autona toiminut MusaJusan Peugeot, jonka he olivat vuokranneet takaisin käyttöönsä keikan ajaksi. Auton kyydissä oli loppu bändi eli taiteilijanimillä esiintyvät Hätä-Miikka “Hätis”, Päkä ja Thube Hefner. Miesten poistuttua autosta alkoi “Kesken” niminen biisi Gasellien uusimmalta Jano -nimeä kantavalta albumilta. Sen jälkeen tulikin “Teinijäte”, joka onkin hieman vanhempaa tuotantoa vuodelta 2013.

Koko keikan ajan olikin vahvasti teemana, että tulee niin uudempaa kuin vanhempaakin tuotantoa.  Keikan aikana taustascreenillä pyöri kuvia ja videoita bändin uran eri vaiheilta. Puolitoista tuntisen keikan aikana tuli myös muutaman kerran 1-2 minuutin videopätkiä missä näkyi myös pätkiä uran eri vaiheilta. Tämän aikana MusaJusa soitti taustalla musiikkia ja muu bändi oli poissa lavalta. Keikalla kävi useampiakin feattaajia, kuten JVG, Anna Puu ja Paperi T. Koko keikan ajan yleisö oli mukana eikä tunnelma laskenut missään välissä. Keikan aikana yleisössä näkyi myös muutama moshpit. Sanoisinkin koko keikkaa erittäin onnistuneeksi.

Muita keikkoja joita perjantaina katsoimme oli esimerkiksi Henrik!:n, Bizin ja F:n keikat.

Näistä Henrik! oli minulle täysin uusi tuttavuus. Menin keikalle tietämättä yhtään mitä edessä on. Keikan alkaessa lavalle asteli kahdeksan henkinen yhtye miehiä, jotka olivat pukeutuneet mekkoihin. Musiikki oli underground punkkia ja yleisö erosi täten myös huomattavasti esimerkiksi edellä mainittuun Gasellien keikkaan. Yleisössä näkyi tälläkin keikalla mohspittejä. Yleisö oli riehakkaampaa ja päihtyneempää. Kuitenkin he tuntuivat viihtyvän keikalla. Itse jouduimme poistumaan keikalta sen melko alkuvaiheessa jo, sillä korvatulpat unohtuivat kotiin ja siellä musiikin äänenvoimakkuuden takia ne olisi olleet välttämättömät. Keikka oli kuitenkin mielenkiintoinen kokemus, sillä en ole ollut aiemmin vastaavalla keikalla.

Bizin musiikki oli minulle myös hieman vieraampaa, mutta olin nähnyt hänen keikastaan osan aiemmin festareilla. Hänen lavaesiintymisensä on erittäin energistä ja yleisöä riitti tälläkin keikalla niin, että vain hieman ennen keikan alkua saavuttuamme keikkapaikalle emme päässeet juurikaan ovelta pidemmälle. 

F:n keikka oli erittäin positiivinen yllätys. En ollut häntä aiemmin käynyt hänen keikoilla, mutta hänen musiikkinsa oli tutumpaa kuin esimerkiksi Henrik!:n ja Bizin. F julkaisi noin kuukausi sitten debyyttialbuminsa, jonka sinkut olivat minulle tuttuja, mutta itse albumiin ehdin tutustua vasta pari päivää ennen festaria. Levy oli hyvä ja fressi kuten myös F:n keikka. Hän esiintyi itsevarmasti ja silminnähden nautti esiintymisestä. Lavalla oli LED-valaistu keinu, jossa F nimellä esiintyvä Fanni Sjöholm keinui aina välillä keikan aikana. F oli pukeutunut isoon Pilluminati-huppariin,Pilluminati on naiseutta tukeva verkosto, johon voi halutessaan kuulua kuka tahansa kekkuli tai hahmonen. Pillu ole biologiaa vaan mielentila.”, sekä läpinäkyviin housuihin. Hänen esiintymisensä oli rohkeaa, muttei millään tavalla tyrkyttävää. F otti jatkuvasti yleisöön kontaktia eikä jättänyt varmasti ketään kylmäksi.  Keikan loppuvaiheessa lavalle tuli costee, jonka kanssa F on tehny kaksi kappaletta. Kummankin tuotantoon yhdet. Ja he vetivät yhdessä ne molemmat. Olin muutama viikko sitten costeen omalla keikalla ja siihen verrattuna oli hienoa nähden miten selkeästi näillä ystävyksillä yhteistyö toimii, sillä hän oli huomattavasti rentoutuneemman oloinen lavalla ystävänsä kanssa kuin omalla keikallaan. Toivottavasti siis myös tulevaisuudessa saamme kuulla tältä kaksikolta yhteisiä biisejä sekä nähdä heidän esiintyvän yhdessä.

Lauantaina pääesiintyjänä oli Pyhimys & Saimaa kokoonpano, jotka olivat hetkeä aiemmin julkaisseet yhteisen albumin. Kyseessä oli siis heidän levyjulkkarikeikkansa. Tämä oli mielenkiintoinen ratkaisu pitää levyjulkkarit festareilla, sillä se olisi saattanut karsia yleisöä huomattavasti, mutta tällä keikalla oli kuitenkin teltta täynnä ihmisiä. Valitettavasti me emme nähneet tästä keikasta kuin ensimmäisen keikan sekä muutaman viimeisen, sillä jouduimme välissä poistumaan tekemään toisia tehtäviä. Keikka oli kuitenkin vakuuttava ainakin niltä osin mitä näimme. Tämän yhteistyön biisit kuulostivat erityisen hienoilta livenä. Pyhimykselle tunnusomaisia lyriikoita yhdistettynä Saimaan musiikkiin kombo toimi mahtavasti. Keikalla tuli ilmeisesti kaikki levyn biisit järjestyksessä. Yhdessä heidän kappaleessaan on mukana myös Ellips nimellä nykyään musikkia tekevä Elisa Tiilikainen, joka on paremmin tunnettu Haloo Helsingin laulajana ja Elli Haloo nimiellä. Ellipsiä ei kuitenkaan nähty lavalla vaan taustalaulajat esittivät hänen osuuksiaan. Tämä ratkaisu toimi myös hyvin. Koska yhtyeen levy julkaistiin vasta edeltävänä päivänä niin yleisö ei ollut ehtinyt ottaa sitä niin hyvin haltuun eikä yhteislaulua kuultu. Tästä huolimatta tunnelma oli hyvä, yleisö oli keskittynyt kuuntelemaan  ja katsomaan mitä lavalla tapahtuu.

Lauantaina muita keikkoja mitä katsoimme oli esimerkiksi Pyhimyksen oma keikka, Raappana ja Pesso. Lauantaina myös kävimme haastattelemassa Pessoa. Tämän haastattelun löytää osana koostevideota, jonka julkaisimme tapahtumasta.

Pyhimyksen omalla keikalla oli hieno visuaalinen ratkaisu, jossa kaikilla neljällä taustalaulajalla oli samasta kuosista tehdyt vaatteet. Keikalla kuultiin tunnettuja Pyhimyksen kappaleita, sillä keikka aika oli lyhyt niin sillä soitettiin vain sellaisia biisejä, jotka yleisö tuntee. Keikalla koettiin myös jotain, mitä kukaan yleisössä ei osannut odottaa. Lavalle tuli keikan aikana Pyhimyksen kutsumana polttarisankari Jusu, joka toimii taustavaikuttajana musiikkibisneksessä. Hän tuli esittämään kappaleen tulevalle vaimolleen festarin päälavalle suuren yleisön eteen. Tästä pisteet hänelle rohkeudesta ja heittäytymisestä. Keikalla kävi myös Yona feattaamassa Aina kun Aira kappaleessa. Yona esiintyi vielä myöhemmin päivällä omalla keikallaan samalla lavalla.

Raappana sai esiintyä myös täydelle yleisölle, jossa ihmiset lauloivat mukana isoimpia hittejä ja tunnelma oli muutoinkin lämmin. Hän esiintyi Hartwall Vichy lavalla, jossa oli myös pieni parvi, josta pystyi seuraamaan keikkaa. Olimme siellä katsomassa keikkaa ja sieltä näki hienosti miten upealta näytti kun koko alakerros oli lähes täynnä ihmisiä.

Pesson keikka yllätti myös positiivisesti. Hän oli minulle myös uudempi tuttavuus. Hän oli pukeutunut urheilullisesti ja sanoikin että kyseessä on sporttikeikka. Keikan aikana hän heitti yleisölle muutamia proteiinipatukoita antamaan energiaa. Sporttisuus näkyi näiden lisäksi myös esimerkiksi Pesson esiintymisessä, sillä keikan aikana hän mm. teki vatsalihasliikkeitä lavalla ja liikkui paljon. Hän myös aktiivisesti otti kontaktia mukana laulamaan yleisöön esimerkiksi hyppäämällä välillä pois lavalta ja menemällä heittämään läpyjä eturiville.

Festarit ylipäätään olivat mielestäni hyvin toteutetut, vaikka kieltämättä hieman kirpaisi, että kesken toisen päivän illan tapahtuman kahdesta ruokakojusta toisesta oli vegaanivaihtoehto loppunut jo. Toivottavasti ensi vuonna järjestetään tapahtuma uudelleen, sillä yleisö tuntui viihtyvän. Myös tapahtuman sijainti oli hyvä, hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin keskustasta Suvilahdessa. Kiitos ALL DAY ja yhteistyökumppanit tästä tapahtumasta!

n/a